23. helmikuuta 2014

Haasteen 5. päivä / Vaikka itken, mä uskon, että vielä me tavataan ♫

 photo aamu_zps1abf8a16.jpg  photo ruoka_zpsd95d0f7a.jpg photo paumlivauml_zpsdfc98c3a.jpg  photo naamahiukset_zps51e5a5c9.jpg  photo paumlivaumlnkuva_zps9bca5c66.jpg photo taumlrkeintauml_zpse0425081.jpg  photo ilta_zps67ffe19c.jpg

Kukkuluuruu vaan taas. Kirjottelen tässä melko haikeilla fiiliksillä ja syykin selviää postauksen lopussa, mutta koitan pinnistellä tässä tekstiä tästä päivästä, joka oli aluksi todella hauska ja erittäin mukava. Nimittäin oon kerenny puuhastella vaikka ja mitä tänään, koska herätys oli melko aikaisin aamulla, kuten ensimmäisestä kuvasta huomaatte. Kiitos siis poikaystävän aamuvuoron. 

Ollaan vietetty leppoisaa sunnuntaita perheen kanssa ja erityisesti oon pyhittäny koko päivän siskolle, koska huomenna se lähtee kaverilleen Vaasaan viikoksi, joten kerkee melkee tulla ikävä sitä lurjusta. Ollaan heiluttu hulluina kameran eessä ja väkerretty palapeliä. Eli oikein mukavaa on ollut. Theddyäkin tuli kynittyä lähes muovipussillisen verran ja hommaa ois vielä vaikka muille jakaa tossa turkissa. En käsitä miten yhestä karvalapsesta voi lähteä noin paljon karvaa. Kodaaki tietysti pitäis keretä siistiä. Noh, kenties huomenna sen vuoro!

Ja voin paljastaa, että tuo ilta kuva on oikeesti huijaus. Se on nimittäin eilis illalta otettu, kun rakkaan kanssa katsottiin Dear John leffa, mutta päätin lyödä sen nyt tähän, koska tuskin tänä iltana tulen enää tekemään mitään kuvaamisen arvoista. Sallittakoon siis tämä pieni huijaus tässä kohtaa.

Mutta sitten muutamalla sanalla otsikkoonkin viitaten. Nimittäin haikeaksi minut vetää tieto siitä, että isopappani, eli isän äidin isä on tänään lähtenyt pois keskuudestamme. Tiedossa olisi siis minulle elämäni ensimmäiset hautajaiset. Vanhaksi vaariksi häntä kutsuimme ja itse en ollut häntä aikoihin nähnyt, koska hän sairasti melko paljon ja vietti aikaa sairaalassa. Muistan kun viimeksi tapasimme, niin eipä hän oikeastaan minua muistanut enää. Vielä kun hän minut muisti niin kutsui tennistähdeksi :) Lämpimästi häntä muistan.





Viime kerralla kun vaarin näin,
ei se enää mua tuntenut
kunto romahtanut alaspäin
Raatteentielle takas kadonnut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti