Arkihaaste 5/5

"Herää pahvi, viimeistä viedään!" sanoisi nyt Hugo-peikkokin ja itseasiassa tänään viedään viimeistä kahdessakin eri asiassa. Nimittäin tänään on  koittanut tämän arkihaasteen loppu, sekä huhtikuun loppu. Huomenna sitä hypätäänkin taas seuraavaan kuukauteen. Ihana toukokuu! Toukokuu, joka sisältää paljon kaikennäköistä menoa. On mun syntymäpäivää, Koda pitäis muistaa viedä rokotuksille, opintomatkaakin olis tiedossa ja valmistujaiset myös! Eli kaikkea jännää kivaa tiedossa ja ennen tätä kaikkea on tämä reissu, josta eilenkin hieman mainitsin. Elikkäs huomenna suuntaamme poikaystäväni kanssa kohti Kuusamoa. Siellä vietämme pari päivää mökissä ja käydään ainakin pienikarhunkierros vaeltamassa. Itse olenkin sen jo kerran kiertänyt ja siellä on kyllä hienoja maisemia. Ihanaa vaihtelua tähän arkeen :)

Niin ja sitten siihen päivänkuvaan. Poitsujen kanssa vedettiin heti aamutuimaan ihana, pitkä lenkki. Siitä päivä onkin jatkunut mukavasti kuvia muokkailen, blogeja lueskellen, kantria kuunnellen, vähän piirrellellen, siivoillen, sekä tietysti huomista varten pakkaillen. Ihanan leppoisa keskiviikko!

Päivänbiisiksi on tottakai pakko valita tämä. ♫ Kuusamo.. nyt kutsuu mua kuusamo..♫

Mutta ei kait tässä. Viettäkää hulvattoman hauska vappu, naurakaa paljon ja juokaa simaa! Minä palailen blogin puolelle sitten Kuusamon reissun jälkeen. Heissulivei :)

Arkihaaste 4/5

Täällä taas pöö!

Miten voikaan olla näin väsyny vaikkei ole koko päivänä oikein mitän teheny? Siis tänään on ollut taas yksi maailman kaikkeuden turhimmista päivistä koskaan ikinä. Olen viettänyt päivästäni suurimman osan opistolla turhanpanttina. Menin kouluun 8.00 (koska äitillä alko työt ja kuljen sen kyydillä) ja pääsin koulusta pois vasta 15.30 (Koska poikaystävä pääsi silloin töistä) ja tuona aikana en tehnyt yhtikäs mitään järkevää, vaan kulutin lähes kaiken aikani facebookin peleissä. Pelailin vuoroin tabletilla ja vuoroin tietokoneella. Aina kun elämät loppuivat toisesta pelistä, niin siirryin toiseen ja näitä pelejähän kyllä riitti. On candy crush sagaa, farm heroes sagaa, papa bear sagaa, pet rescue sagaa, pepper panic sagaa, pyramid solitaire sagaa, bubble witch sagaa ja vielä diamon digger sagaakin piti pari tasoa alentua pelaamaan. Huhhuh. Ja siis mulla ei vain yksinkertaisesti ollut parempaakaan tekemistä. Kaikki kouluhommat pitäis olla kondiksessa ja tässä valmistumista vain ootellaan. Noh, mutta.. saihan noista peleistäkin kyllä haastetta kerrakseen! :D

Nyt alkoi kuitenkin onneksi viiden päivän loma! Jeij. Saa kotona pelailla facebook pelejä rauhassa.. no ei vaiteskaa! Kyllä mulla täällä kotosalla on muutakin tekemistä.. ehkä. Pakkaamista ainakin olis huomiseksi tiedossa. Enpäs olekaan tainut mainita vielä kertaakaan täällä blogissa että mihinkäs minä olenkaan poikaystäväni kanssa suuntaamassa nyt torstaina! Noh, enpäs paljastakkaan sitä vielä tänään vaan kerronkin sen vasta huomisessa postauksessani. Hehheh!

Mutta vielä biisiä pukkaisi tähän loppuun. Ajattelin tälläkertaa esitellä teille yhden kipaleen, joka lukeutuu ehdottomiin suosikkeihini. Kenties olette voineet huomata, niin mun musiikkimaku on hyvin laaja. Kuuntelen niin sekalaisesti kaikkia eri tyylejä, että en todellakaan osaa edes sanoa mistä tykkään eniten. Yleisesti voisi sanoa, että kuuntelen paljon mielummin mieslaulajia. En osaa luetella yhtään naisartistia josta edes pitäisin. Tämänpäiväinen biisi on siis Trace Adkinsia. Ah, niin ihana mies hänkin! Olisin ihan sulaa vahaa jos joskus tapaisin hänet livenä. Oih. Kiinnostuin kyseisestä henkilöstä ja hänen musiikistaan ensimmäisen kerran kun näin hänet Diili -ohjelmassa tuossa joskus. Onko tämä teille tuttu heppu vai ihan uusi tuttavuus? Mitäs tykkäätte? 

Arkihaaste 3/5

Nuo kaksi kuvaa yhdessä kiteyttävät aika loistavasti minun päiväni. Menin kouluun tänään vasta yhden jälkeen, joten minulla oli aamupäivä hyvin aikaa puuhailla jotain hyödyllistä kenties. Päätin sitten ottaa asiakseni vähän siivoilla mun tietokoneen sisältöjä. Se raukka kun alkaa olla hieman tukossa, kuten kuvakin sen kertoo. D-asemakin välkkyy jo punaisena. Ei auttanut siis kun alkaa vähän siirteleen tiedostoja C-asemalle, jossa vielä riittää tilaa ainakin hetkeksi. Yritin mä vähän poistellakin jotain turhia, mutta se on niin valtava homma että huhhuh. Siis mun koneelta löytyy vähän vajaa 100 000 kuvaa, vaikka poistin jo rankalla kädellä osan pois. Pitäis vissiin toivoa vaikka synttärilahjaksi ulkoista kovalevyä, johon nuo kaikki vanhat sais heitettyä talteen, eikä niitten tarvis roikkua tässä koneella. Miten te muut jotka kuvaatte paljon pidätte koneen "siistinä" ettei se mee ihan tukkoon kuvapaljoudesta? Poistatteko raakasti aina vanhoja vai onko teillä just ulkoinen kovalevy johon laitatte niitä vai vai mikä on teidän keinonne?

Niin ja sitten tuon toisen kuvan tarina.. Heh! Näin lyhyesti kerrottunahan se meni jotakuinkin näin..

Istuskelin tässä koneella kaikessa rauhassa ja Theddykin nukkui onnellisena jalkojeni juuressa, kun sitten yhtäkkiä alkoi kuulua jäätävä surina. Pomppasin salamana pystyyn ja kauhistuin tuota jättiläismäistä pörriäistä. Kuvassa sen koko ei välttämättä tule niin esille, mutta en ole eläessäni nähnyt noin valtavaa öttimöntiäistä. Sen surinakin oli jotain ihan ennenkuulumatonta. Jätti elukka. Mä en yleensä pelkää ötököitä, mutta tämä aiheutti minussa pienen paniikin. Ryntäsin ulos huoneesta ja löin oven kiinni. Sitten tajusin, etten voi teljetä Theddyä tuon pedon hampaisiin ja raotin ovea ja yritin huutaa Theddyä pakoon sieltä, mutta se oli niin unenpöpperössä ettei se tajunnu. Tuo hirviö poukkoili pitkin seiniä ja surina sen kun yltyi. Minun piti pelastaa rakas karvaturrini, joten uhrasin itseni ja syöksyin takaisin huoneeseen ja raahasin Theddyn pois sieltä. Oi kyllä, olen sankari! Hengähdin hetken oven takana ja kuulin kokoajan sen jäätävän surinan. Sydämeni pamppaili tuhatta ja sataa. Ensimmäisenä halusin lähettää kauhun täyttämät viestit iskälle, äitille ja poikaystävälle, mutta kappas.. huomasin että puhelin oli jäänyt huoneeseen, josta juuri pakenin. Jouduin jälleen keräämään rohkeuteni ja salakavalasti kävin nappaamassa puhelimeni sieltä ja juoksin takaisin turvaan. Lähetin hätäviestini ja totesin, että ötökkä on saatava pois huoneesta keinolla millä hyvänsä. Siispä lähdin etsimään jotain haavin tapaista, jolla olisin saanut sen napattua ja vietyä ulos talosta. Tietenkään koko talosta ei löytynyt mitään himskutin haavia, joten soitin paniikki puhelun isille. "ISKÄÄ. Onko meillä haavia jolla saa napattua hirviö ötökän huoneesta?" No eipä sekään tiennyt mistään haavista. Totesi vain, että ota lehti ja lyö sitä. Puhelun jälkeen mietin vielä muita vaihtoehtoja, mutta lopulta totesin, että näin se on tehtävä. Etsin sopivan lehden aseekseni ja palasin huoneeseen, jossa tämä kamala otus vieläkin pörisi. Ilmoitin sille, että jomman kumman meistä on nyt kuoltava ja se en halua olla minä. Sitten läiskäisin sen hengiltä. VOITIN.

Huhhuijakkaa. Että tämmöset päivän kohokohdat mulla tänään! Niin ja sitä biisiä vielä. Heitetäänpäs tähän vähän Sillanpäätä, koska se on niin luttana, hih :3 Tähtien tähti todellakin! Voiko joku olla erimieltä? 

Arkihaaste 2/5

Tänään on ollut aika löllö (?!?!) päivä. Mitään ei oikeen ole saanu aikaseks ja ajatukset huitelee jossain missä lie enkä saa niistä kiinni ollenkaan. Jotenki tuntuu etten oo ihan täysillä mukana tässä maailmassa tänään. Kaippa se on ihan sallittua joskus. Veikkaan, että mun aivot on ottanu vähän lomaa ja siks en käy ihan täysillä nyt vaikka kuinka pinnistän. Toivottavasti aivot kuitenkin palais kuvitteellisilta aurinkolomiltaan huomiseen mennessä, kun pitäisi kouluunkin taas mennä ja mielellään oisin siellä vähän skarpimpi. 

Oon mää kuitenkin sen verran saanu tänään aikaseksi, että käytiin poitsujen kanssa meren rannalla vähän heittelemässä frisbeetä. Kodaa nyt ei tietenkään mikään frisbee kiinnosta, mutta Theddyä sitten senkin eestä! Harmi vain, ettei frisbeen nakkomiset nyt ihan onnistuneet mitenkään tyylipuhtaasti ainakaan. Liekkö vika ollut Theddyn reaktioissa vai sitten ihan vain minun heitoissani. Veikkaan vahvasti viimeistä. Theddy ainakin yritti parhaansa nappailla frisbeetä, vaikka ei se tuumannut tänään onnistua laisinkaan. Joka tapauksessa hauskaa oli!

Ja päivänbiisiksi en voi olla valitsematta tätä... ♫ ..mikä on kun ei onnistu ♫

Toivottavasti teillä on ollut antoisa viikonloppu ja olette valmiina taas uuteen viikkoon :) Palaillaan!

Arkihaaste 1/5

Tadaa! Nyt starttaa tämä haaste. Ensimmäisen päivän kuva. Pakko kommentoida heti alkuun.. miten mää edes voin näyttää noin paksulta tuossa kuvassa?! Järkytyin suorastaan! Jäätävä. Huhhuh!! :D No se ei ollu pointti kuitenkaan, vaan pointti oli uusi peili ja uudet kengät. Kaupungilla on siis käyty tänään ja tuommosta lähti matkaan. Vanhat lenkkeilykenkäni alkoivat olla jo melekosessa kunnossa. On niillä sen verran suttailtu tuolla pitkin maita ja mantuja, että ihan ymmärrettävää, että eivät tuumanneet enää pysyä kasassa. Onneksi niiden tilalle löytyi halavalla nuo tosi hyvän tuntuset kenkulit. Kävin niitä jo testailemassa ja oikein hyvät ovat kyllä! Tykkään :)

Ai niin! Tähän haasteeseenhan kuului päivänkuvan lisäksi myös päivänbiisi, joten eipäs unohdeta sitä! Heitetäänpäs tähän yksi suosikeistani joka on tänäänkin soinut muutamaan kertaan jo. Ihana Reckless Love! Mutta tosiaan. Tämmöstä tänään ja katsellaan mitä kivaa huominen tuo tullessaan!

Näitä polkuja tallaan

Heissuliveij!

Täällä kirjoittelee hyvin iloinen bloggaaja taas vaihteeksi. Kun ulkona on noin lämmin ja aurinko senkun porottaa vain, niin ei kai sitä voi olla hymyilemättä? Toivottavasti siellä päin missä itse luuraat on myös näin nätti keli, josta saat nauttia! Onneksi meillä oli tänään lyhkänen koulupäivä ja päästiin äitin, sekä poitsujen kanssa heti 12 aikaan lähtemään ulkoilemaan Houraattiin. Ollaankin oltu sielä nyt tosi ahkerasti. Kyllä koirat tykkää! Tälläkertaa päätin ottaa vähän videoita lenkiltä, niin pääsette paremmin näkemään mimmosia polkuja me siellä tallataan, joten katsokaahan toki :)



Minut on muuten haastettu! Sain Varjosudelta arkihaasteen tänne blogin puolelle. Naamakirjassa suoritin jo 5 päivän pituisen arkihaasteen, mutta nyt kun se on ohi, niin mikäs siinä jatkaa täällä blogin puolella vielä seuraavat 5 päivää lisää. Tässä arkihaasteessa oli lisänä vielä päivänbiisi, joten tiedossa on siis 5päivää, 5kuvaa ja 5biisiä! Kenties huomenna aloitan haasteen, jotain palaillaan niissä merkeissä!
Ihanat viikonloput teille :)

Ja mä kämmien anna en masentaa ♫

♫ Oppi kautta kantapään

lensi veks ja menemään

typeryyttään on niin vaikee myöntää

myönnän sen

tää ei oo ihan haudanvakavaa

muutkin mokaa

mua saa, mua täytyy valistaa

muutkin mokaa ♫

Mulla ei periaatteessa ois nyt aikaa lorvia tässä koneen ääressä, mutta mun oli aivan pakko tulla jakamaan teille tää mun uusimman rakkauteni. Pauli Hanhiniemi nimittäin ja hänen uuden uutukainen biisinsä "muutkin mokaa". Ah, voi että. Oon kuulkaas soittanu tuota päivät pitkät lähes taukoamatta. Olen ihan myyty sille. Siis tuota biisiä kuunnellessa tulee jotenkin niin mukava fiilis. Jotenkin niin rento ja letkee. Ihana! 

En periaatteessa koskaan aikaisemmin oo hirveesti Paulin musaa kuunellu. Mitä nyt jotai tunnetuimpia biisejä ym. Vain elämää -ohjelmassa vasta kiinnostuin koko ihmisestä. Se on jotenkin niin luttana ja ihana ja komea ja ja.. no okei ei se vedä vertoja jollekin mun ykkös miehelle (Jensen Ackles), mutta siis kuitenkin Paulissakin on sitä jotain joka saa mun sydämen sykkimään sille! Toivottavasti joskus pääsen kattomaan tuota heppua ihan livenä. 

Olenko mä ihan yksin näiden tunteideni kanssa, vai löytyykö teistä lukijoista ketään joka myös kuolaisi tämän miehen perään tai edes tykkää tuosta sen uusimmasta kipaleesta?! Vai pyörittelettekö parhaillaan päätänne ja mietitte miten tuosta voi edes tykätä?! 

Ja kertokaahan toki onko teillä itsellänne tällä hetkellä joku suosikki biisi, jota popitatte kokoajan? Kuulisin näitä mielelläni, niin ehkä voisin pikkuhiljaa alkaa kuuntelemaan jotain muutakin kuin pelkkää Paulia :D

Mutta eipä mulla nyt tähän hätään tämän kummempia. Palaillaan paremmalla ajalla! 

Höpöhöpö se mikään hauki ole !

Näin ois taas loma lusittu ja huomenna reippaana, hyvin levänneenä takaisin koulutyön pariin. Koulutyöstä puheen ollen.. ei sitäkään lystiä enää kauaa ole! Jos en ihan päin honkia laskennu näin äkkiseltään, niin enää olis 18 koulupäivää jäljellä + opintomatka/luokkaretki. Hirvittävä ajatuskin, että pian joutuu jättämään taakseen tuon upean opiston ja ne kaikki ihmiset siellä. Ennenkaikkea meidän rakkaan luokan. Oi voih. Mihin on kadonnut nää kolme vuotta? Ei parane miettiä tätä enempää. Alkaa kauhistuttaa kyllä toden teolla. Ja vieläpä kun ei yhtään tiedä mistä sitä itsensä löytää syksyllä. Sen näkee sitten!

Mutta tosiaan. Tämä pääsiäisloma on sujunut ihanan lämpimissä ja aurinkoisissa tunnelmissa. Ulkoiltu on tottakai oikein urakalla. Koiratkin on ollu hyvin tyytyväisiä, kun tänäänkin pääsivät sinne Houraattiin juoksemaan ja eilen tehtiin pitkän pitkä  metsäretki niiden kanssa ihan tässä lähimaastossa. Theddykin on päässyt heittämään talviturkkinsa ja voi sitä riemua, kun jätkä muisti miten hauskaa uiminen on. Ihana! 

Välillä oon jättänyt koirat lepäämään kotia ja lähtenyt ihan itsekseni ulkoilemaan kameran kanssa. Lähinnä oon lintuja käyny bongailemassa niin järvillä, lammilla kuin merelläkin. Monen sorttista siivekästä on tullut löydettyä. Harmitti kovin kun löysin elämäni ensimmäistä kertaa nokikanan, mutta se oli aivan liian kaukana kuvattavaksi. Täytyy joku päivä käydä tarkistamassa, jospa se kaveri ois samalla järvellä, mutta paremmin kuvattavissa. 

Siinä oli taas vaikka minkä näköstä tirppaa. Mun on kuitenkin tähän loppuun vielä aivan pakko esitellä teille video vedenalaisesta hirviöstä, jonka kohtasin eräällä lammella. Ja älkää väittäkö että se on hauki! Ei, se ei ole mikään tylsä hauki. Se on varmasti tyyliin joku Loch Nessin hirviön lapsi tai joku semmonen. Uskokaa tai älkää!

Että tämmösissä tunnelmissa on minun pääsiäislomani hurahtanut ohitse. Mites teillä? Mitäs hauskaa ootte puuhastellut vai ovatko päivät kuluneet ihan vain löhöilyn merkeissä? Veikkaanpa kuitenkin, että kaikki ootte edes vähän käyny tuosta ihanasta auringosta ja lämmöstä nauttimassa. Toivottavasti ainaskin! Ihanaa viikkoa teille kaikille :)

Iloinen päivänsankari

Tänään ollaankin vietelty mun ykkös kullan 4vuotis synttäreitä! Mihin nää vuodet oikeen katoo?! Mun upea herrasmies on jo 4vuotias vaikka justiinha se oli pieni ja pullea pentu, joka ei tuumannu pystyssä pysyä ainakaan juostessaan. Se pieni kaveri, jota ohikulkijat luulivat ketunpoikaseksi. Nyt se on jo noin iso lyllerö! Oih voih. No onneksi meillä kuitenkin on vielä monta monta hyvää vuotta edessä. Tai eihän sitä koskaan tiedä mitä sattuu ja tapahtuu, mutta kuitenkin! 

Synttäreiden kunniaksi olen koittanut hemmotella Kodaa parhaani mukaan. Kakunkin leipaisin sille ja näytti kyllä maistuvankin. Kakku sisälsi jotakuinkin tämmöstä tavaraa; keitettyjä ohra suurimoita, kaurahiutaleita, tattarjauhoja, leivinjauhetta, lihalientä, juustoraastetta ja öljyä. Samasta taikinasta väänsin pojille vielä muutamat keksitkin niin sai Theddykin maistaa. Kodan kakkua koristi vielä parit kaupan koirankeksit ja porkkanat oli "kynttilöinä". 

Kakun lisäksi Koda sai tottakai myös vähän syntymäpäivälahjoja. Sille on turha ostaa mitään leluja lahjaksi, koska se ei niistä niin välitä. Harvoin innostuu leluilla leikkimään enään, joten paras lahja sille on kaikki herkut. Siispä se saikin niitä oikein rutkasti. Yksi iso jumbo luu, kolme semmosta pienenpää rengas luuta ja lisäksi vielä iso kasa niitä luun muotoisia keksejä, joita kakussakin oli jo koristeena. Tosin Koda joutuu kyllä jakamaan osan herkuista Theddyn kanssa, mutta tyytyväinen näytti poika olevan lahjoihinsa.

Näin paljon kun herkuttelee, niin joutuu kyllä liikuakin niiden herkkujen edestä. Lähdettiin äitin kanssa viemään pojat parin tunnin mettälenkille sinne meidän lempparimaastoon, Houraatiin. Siellä molemmilla pojilla on aina hymy herkässä ja vauhti päällä, niin myös tälläkin kertaa. Tosiaan parin tunnin reissu tuli tehtyä ja sääkin oli oikein hyvä. Väsyksiin kerkes molemmat pojat tulla ja nyt synttärisankari, sekä Theddy nukkuvat onnellina vieritysten. Toivottavasti Koda on nauttinut synttäripäivästään!

Takapihan elämää

Kuten tiedättekin jo, niin meidän takapihaltamme löytyy vaikka minkä näköistä veijaria. Yllä olevat kaverit ovat viimepäivinä käyneet ahkerasti poseeraamassa kameralle, joten olihan niitä pakko tänne blogin puolellekin laittaa näytille taas kerran.

Tuo tupsukorva kurre on varsin symppis tyyppi. Sen touhuja on ihana seurailla, kun se on nyt keksinyt laittaa asumaan tuohon pönttöön joka on suoraan huoneeni ikkunan edessä. Siellä se tälläkin hetkellä torkkuu ja välillä herää tarkkailemaan, kunnes taas päättää ottaa tirsat ja kömpii pöntön sisälle. Toisaalta harmi kun kaveri valtas juuri tuon pöntön, koska se on ollut joku kesä vakkari asunto leppälintu pariskunnalle. Noh, nyt ei auta kun tirppojen etsiä oma paikka jostain muualta, koska luulenpa, että tämä kaveri ei hevillä luovu uudesta asunnostaan, jossa näyttää viihtyvän niin hyvin. 

Täytyypä kyllä jakaa teille vielä eräs hassun hauska video, josta tulee hyvin esille kaikki pihapiirin linnut. Tarkoitukseni oli kuvata vain noita pitkäkoipisia kurkia takapihan pellolla, mutta huomaamattani videolle tallentui myös joukko muiden lintujen ääninäytteitä. Kuuletkos videolta kaikki sirkuttajat? 

Videolta pitäisi kuulua siis jonkun perus pikkulinnun sirkutus, oisko kenties talitintti. Lisäksi lokkien "kaunista" kiljuntaa, tikan puunkoputusta, fasaanin rääkäisy, sekä joutsenten huutoa läheiseltä järveltä. Kuulitko kaikki? Pointsit sulle!

Tämmöstä luontopläjäystä tälle päivälle. Seuraavaksi ois kiva käydä sorsia vähän kuvailemassa. Saas nähdä, jospa näiden vapaapäivien aikana kerkeis kävästä kameran kanssa meren rannassa tai ainakin tossa viereisellä järvellä vois käydä. Sieltäkin kyllä löytyy muutamaakin erilaista räpyläjalkaa. Mutta saas nähdä mitä seuraavaksi kameran eteen eksyykään!

Pääsiäistunnelmissa

Mulla alko jo tänään.. tai siis eilen.. tai siis miten sen nyt ottaa.. no pääsiäisloma alkoi kuitenkin! Eli tiedossa olis taas lomailua. Viisi päivää aikaa ottaa rennosti, vaikka juurihan olin viikon lomalla, mutta eipä tämä haittaa ollenkaan ei! Saapahan taas enemmän aikaa olla rakkaitten karvapalleroiden kanssa, joten en kyllä valita. Kyllä kelepaa :)

Tämän päivän olen pyhittänyt pääsiäisfiilistelylle. Aamulla kiskaisin päälleni ihanan pirtsakan keltaisen neuleeni ja pompin pitkin taloa leikkien tipua. ♫ Tipi-tii, tipi, tipi, tipi-tii ♫ Lisäksi olen kaivanut kaapeista esiin ihania, värikkäitä pääsiäiskoristeita ja mieli ois tehny alkaa askartelemaankin jotain kivaa pääsiäishärpäkettä, mutta harmi vain kun ei löytynyt oikein mitään värkkejä mihinkään. Askartelut jäi siis askartelematta, mutta päätin kuitenkin ottaa pääsiäisaiheisia kuvia ja koiratkin pääsi poseeraamaan, vaikka ne olis mielellään jättänyt väliin nämä kuvaukset..

Että tämmöstä tälläkertaa! Noh, aina ei voi jaksaa :D Tuli sitä muutamat kivat kuvat kuitenkin näpsästyä, vaikka poikien vireystaso oli hyvin alhainen tänään. Saas nähä meinaako ne olla koko pääsiäisen tommosia vätyksiä! Täytyypä keksiä jotain kivaa puuhaa niille jos ne tuosta vähän virkistyis.

Mitä muuten teidän pääsiäisen viettoonne kuuluu? Vietättekö sitä uskonnollisesta näkökulmasta vai tämmöisestä kaupallisesta pääsiäistipu ja pupu tyylisestä näkökulmasta niinkuin minäkin? Vai merkkaako pääsiäinen teille yhtikäs mitään? Mun pääsiäinen on tällä kertaa siinä mielessä erikoinen, etten aijo laittaa suuhuni yhden yhtä suklaamunaa. Aikaisimpina vuosina pääsiäinen on antanut luvan ahmia kaksin käsin toinen toistaan ihanempia suklaaherkkuja, mutta nyt en viitsi pilata hyvää herkkulakkoani tähän. Suklaata olen nauttinut viimeksi jouluna. Saas nähä millon sitä seuraavan kerran uskaltais sitä syödä, mutta nauttikaahan te minunkin puolestani suklaatia jos siltä tuntuu!

Hassun hauskaa pääsiäislomaa teille kaikille ja palaillaan :)

Temppua tempun perään

Vapaa viikkoni aikana, kun oli tosiaan enemmän aikaa touhuta koirienkin kanssa kaikkea kivaa, niin kuvailtiin videolle vähän meidän tokoilua ja temppuilua. Semmosia yleisiä juttuja, mitä me poikien kanssa tehdään jos on aikaa. Meillä ei tuijoteta ohjekirjaa tai viilata pilkkua edes missään tokoliikkeissä. Me tehdään niinkuin hyvältä tuntuu ja ehkä vähän sinnepäin, kunhan vain on hauskaa niin koiralla kuin omistajallakin. Kuten esimerkiksi Koda ei tykkää tempuista joissa hypitään ja loikitaan, joten niitä ei sen kanssa tehdä. Theddy taas rakastaa juuri sellaisia temppuja, joten niitä sen kanssa tehdään sitten oikein olan takaa. Tärkein on, että koiran häntä heiluu ja omistajaa hymyilyttää. Me kun ei olla kummankaan kanssa tähtäämässä mihinkään kisoihin tai muuta. Ihan vain ja ainoastaan omaksi huviksi ja hyödyksi touhuillaan mitä touhuillaan. Tästä meidän menosta ajattelin kuitenkin videot teille esittää, koska kiva välillä nähdä liikkuvaakin kuvaa pojista. Ylempi on Kodan temppuilusta ja alempi Theddyn.

Mielestäni näistä videoista tosiaan näkyy juuri se meidän innokkuus ja ilo tehdä näitä juttuja. Vai oletteko samaa mieltä? :)

Minulta on myös usein kyselty, että miksi emme käy jossain ohjatuissa treeneissä ja harrasta porukassa. Siihen on yksinkertainen vastaus. Olen tainnut joskus aikaisemminkin kertoa tästä kyseisesti aiheesta, mutta siitä on jo aikaa. Elikkä siis.. Kodan kanssahan me kahlattiin pentukoulu läpi ja muutamat kerrat kerettiin perus tokokurssillakin käydä niin sitten loppui meiltä ne hommat. Mä inhosin niitä ihmisiä ketä niissä piireissä oli tai inhosin ja inhosin, mutta siis en tykännyt. Mulla ei ollut yhtään kiva mennä sinne koiran kanssa tekemään mitään, koska ne muut ihmiset ahisti mua liikaa. Sielä viilattiin pilkkua ja moitittiin toisten tekemisiä ja niin päin pois. Nautin suunnattomasti siitä, että saan tehdä ja kouluttaa koiriani juuri niinkuin meille parhaiten sopii. Vaikkei se sitten menisi aina jonkun tietyn ohjekirjan mukaan. Siispä meille paras vaihtoehto on temppuilla ja tokoilla puhtaasti omaksi iloksemme täällä kotipihalla, kuin raahautua johonkin harrasteporukkaan missä ilmapiiri ei ole hyvä ja siitä ei sitten nauti omistaja eikä koirakaan. Toki tiedän, että niitä hyviäkin porukoita varmasti on olemassa, mutta omat kokemukseni ohjatuista koiraharrastuksista on aivan toisenlaiset ja siksi pysyttelen niistä kaukana. Niin ja eipä mulla kyllä ois nyt varaa ja aikaakaan kulkea täältä mihinkään harrastuksiin.

Mutta kuten näkyy, niin minä ja koirat olemme vallan tyytyväisiä siihen, että puuhastelemme kaikkea kivaa vain näin kotioloissa. Kenties sitten jos joskus muuttaa lähemmäs näitä harrastus mahdollisuuksia, niin voisi miettiä jospa sitä kokeilisi uudelleen liittyä näihin porukoihin ja käydä ohjatuissa harrastuksissa koirien kanssa jos sattuisikin olemaan mukavampaa porukkaa ja hommasta alkaisikin tykkäämään. Sitä kun ei tiedä jos ei kokeile!

Rahaa palaa

Massii, cashii, tuohta, pätäkkää... kymppei, hunttei, tonnei.. Ei mulla oikeesti ois rahaa tuhlailla, mutta oonpa taas vaihteeks kuitenki tuhlaillu. Mutta toisaalta.. mitäpä sää rahalla teet, jos et sitä käytä. Eikä nää mun viimeaikojen shoppailut nyt ihan turhuuksia ole ollu. Joukossa on ollut myös semmosii mitä oon oikeesti tarvinnu, mutta myönnän, että ostoksista löytyy myös muutama semmonen hetken mielijohteesta ja "mun on pakko saada toi" -tyyppisesti ostettu vaate. Sitten kun on tilaus lähetetty nii on alkanu miettii että miks ihmeessä mää nyt ton tilasin.. oisin mää ilmanki pärjänny. Mutta tilattu mitä tilattu. Nyt täytyy iloita jo jonkun aikaa sitten saapuneesta hm paketistakin, joka sisälsi lähinnä kesää varten vaatteita. 

Eli paketista löytyi kahdet kivat kenkulit, kahdet shortsit kesää varten, perus valkonen toppi, sekä nuo mun rakkauspöksyt, jotka ovat olleet esillä jo kerran täällä blogin puolellakin. Ne on siis legginsit ja muuten mun ihka ensimmäiset legginsit! Tykkään niistä kovasti :3

H&M paketti ei ole ollut ainut tilaus joka on saapunut viime aikoina. Postilaatikkoon ilmestyi myös tilaamani nimilaatat koirien pantoihin. Niistä olin haaveillut jo jonkin aikaa ja viimein ja vihdoin sain ne hankittua. Niissä on toisella puolella koiran nimi ja toisella puhelin numero. Koda ei ole koskaan harrastanut karkailua, mutta Theddyllä on pieni mahdollisuus, että se ampaisee mettälenkeillä jonkun elukan perään, joten siinäkin mielessä ihan hyvä, että numerot pannoista löytyy nyt, kun ei sitä koskaan tiedä millon ipanat menee hukkaan.

Nuo on tommoset ihan perus simppelit ja kivat. Noilla karvamonstereilla ne ei niin hyvin sieltä edes näy, että kannattais mitään blingblingiä niille ostella. Nuo maksoivat vain alle 5e kpl ja ovat oikein passelit meille! Tosin iskä oli sitä mieltä, että nuo ovat meille aivan turhat. Koda ei koskaan karkaile ja jos Theddy joutuisi hukkaan niin se ei todellakaan antaisi kellekkään vieraalle kiinni tai saatikka antaisi kenenkään kopeloida pantaansa niin, että tuon puhelinnumeron sieltä löytäisi. Eli jos Theddy joutuisi hukkaan ja tulisi puhelinsoittoa  meille niin se tarkoittaisi, että koira on kuolleena löydetty. Mutta joo, ei ne mun mielestä turhat ole. Sitä ei koskaan tiedä jos koira hukkaan joutuu niin onpahan nyt ainakin yhteystiedot koiran mukana aina! 

Tosiaan tämmösiä pikku ostoksia on tullut taas tehtyä. Mun pitäis kyllä vissiin lopettaa rahan tuhlaaminen näihin ei niin pakollisiin juttuihin, jos koskaan haluaisin säästää rahaani niihin isoihin juttuihin mitä tarvisin. Eli ajokortti ja auto, mutta ne raha määrät on niin valtavat mitä niihin tarvis, että säästää sais ties kuinka kauan.. Saa nähä tuleeko niihin koskaan varaa! Mutta joo.. pitää yrittää nyt kiertää nettikaupat kaukaa, ettei taas löydy mitään "PAKKO SAADA" juttuja.. :D

Onko teillä jokin tapa jolla säätelette ostosten tekoa? Ootteko tehny jonku rajan itsellenne, että kuukaudessa saa kuluttaa vaikka tietyn verran rahaa esimerkiksi juuri vaatteisiin? Vai osteletteko vain aina kun siltä tuntuu? 

Eräjormailua

Upeaa lauantaipäivää teille kaikille!

Upean tästä päivästä on meidän kohdalla tehnyt mm. se, että rakkaalla poikaystävälläni on pitkästä aikaa ollut vapaa viikonloppu, jotenka päästiin seikkailemaan metsään yhdessä koirien kanssa. Meidän lempiharrastuksemme pariin siis. Kuten yllä olevista kuvistakin jo huomaa, niin taas on vastaan tullut hienoja paikkoja ja löytöjä; pirunpelto ja kaunis pieni lampi. Tosin tarkoituksena oli löytää eräälle isolle järvelle, mutta sinne ei nyt tälläkertaa löydetty. Katsotaanpa jos huomenna yritettäisiin uudestaan! Me siis kuljetaan yleensä ihan umpimähkään läpi tiheittenkin metiköitten ja pusikoitten ilman mitään karttoja tai mitään muitakaan apuvälineitä. Ollaan aina ennen retkelle lähtöä katottu kartasta joku kiva paikka, minne yritetään löytää ja sitten lähetään vaan tarpomaan sinne suuntaan. Hauskaa! Ja suuntavaistokin on ehkä hieman kehittynyt tässä kun ollaan noin 2 ja puoli vuotta tätä harrastettu. Eikä olla muuten koskaan eksytty! Ainakaan kovin pahasti... :D

Vaikka noissa kuvissa poseeraakin pelkästään Koda, niin oli meillä tuo toinenkin karvalapsi mukana retkellä. Harmi vain, että sitä ei meidän seura paljoa kinostanut. Se veti ihan täysin oman lenkkinsä jossain muualla. Jätkä oli niin väsynyt että huhheijakkaa. Veikkaanpa, ettei se ole koskaan aijemmin juossut noin paljoa. Oltiin me tuolla pöpelikössä nimittäin lähes 3 tuntia. Sain mä siitä yhden videonpätkän kuitenkin napattua. Onhan se ihanaa kun on edes joku, joka nauttii siitä, että luntakin vielä löytyy...

Että tämmönen eräjormailu reissu tälle lauantaille. Nyt on väsynyttä poikaa itse kukin. Toivottavasti teiltäkin on tämä päivä mennyt talteen. Hyvää viikonlopun jatkoa vain! :)